Eipäs se sitten kaikki ihan niin helppoa olekaan, nimittäin tuon opiskelupaikan kanssa. Epätoivo tässä alkaa jo tulla...

Nimittäin ensin ne pyysivät minua toimittamaan vielä oikeaksi todistetut kopiot tutkintotodistuksistani, mikä vielä oli suhteellisen helppo operaatio. Tämän jälkeen minulle vielä sanottiin, että kaikki olisi kunnossa, ja hakemukseni lähetettäisiin nyt tiedekuntaan, jossa päätökset opiskelijavalinnoista tehdään.

Vaan tänään tulikin sitten takapakkia: nyt ne haluavatkin saada nähtäväksi KAIKKI opintosuoritusotteeni. Siis pointtihan tässä on se, että saksalaisissa yliopistoissa ei viime aikoihin ole suomalaisen kaltaista opintosuoritusotetta ollut, vaan jokaisesta suoritetusta kurssista saa erillisen todistuksen, jota on itse pidettävä kuin kukkaa kämmenellä, sillä yliopistolla ei ole ilmeisesti juuri mitään rekistereitä opiskelijoiden suorituksista. Ainakin ilmoittautuessani kandidaatin työtäni suorittamaan jouduin itse heille lähettämään kopiot kaikista noista suorituksistani... Saksalaisten yliopistojen jälkeenjääneisyys joissakin asioissa on uskomatonta - missä on se saksalainen tehokkuus?

No, mutta tuossa vaiheessahan asia ei tietenkään ollut mikään ongelma, järjestelmällisenä ihmisenä minulla oli kaikki vaadittavat paperit hyvässä järjestyksessä. Ovat ne sitä nytkin, valitettavasti vain jossain pahvilaatikossa, varastossamme Helsingissä.

Josta ne Reiner siis saa kaivettua esiin aikaisintaan kuun lopulla. Ja yritä nyt selittää toiselle ihmiselle, varsinkin kultapupuni kaltaiselle kaootikolle, mitä olet etsimässä ja mistä... Joten pikaisen laskutoimituksen jälkeen saan tiedon mahdollisesta opintopaikastani näillä näkymin ... aikaisintaan helmikuun puolivälissä. Tosi kiva juttu, kärsivällisyys kun todellakin kuuluu niihin hyveisiini!